lauantai 30. elokuuta 2014

Hamburger! Nicht aus Hamburg

Saksassa tuli syötyä kaksi kappaletta hampurilaisia, ensimmäinen olosuhteiden pakosta Münchenin lentokentällä ja toinen läpällä Frankfurtissa, tai siis siinä kentällä eli noin 1000 kilsaa Frankfurtista.

Eka oli ihan paska minkä nyt arvas jo siitä että tilaushetkestä ruoansaapumiseen kesti noin 30 sekuntia.

Tjoo.. eines 
Saapuessaan purilainen oli vähän kylmä, jopa einesmäisyydestään huolimatta vähän hutiloiden kasattu ja kaiken kaikkiaan vaan ihan perseestä, pitänee olla samaa mieltä Seppo Rädyn kanssa. Mitään sanomattomin kyisin räpellys mitä oon hampurilaisten muutoin laajamittaisella ja yleensä perin tyydyttävällä rintamalla kohdannut, koskaan. Kuka tahansa kolmen markan kotikokki loihtii Saarioisten valmishampurilaisesta ja tiskiaineesta maittavamman eineen lyhyemmässä ajassa. 
Pakko mainita myös, vaikkei se hampurilainen olekaan, puolisoni syömä salaatti mikä oli myös laadultaan samaa tasoa. Siinä oli lauantaimakkaraa, mautonta juustoa ja suolakurkku. Ja mitään muuta siinä ei ollut. 

Sen sijaan paluulennolla Frankfurtin kautta tuli vastaan hentoinen yllätys. 


Nimittäin kentällä lähtöportin tietymillä oli sellanen pubi, missä tapettiin aikaa ennen ku piti juosta koneeseen. Ja tämä hampurilainen, huolimatta vähän pikaruokamaisesta luonteesta oli todella oivallinen. Sipuli oli aika pehmeetä, vähän viinietikkaista missä luulen sitä pyöritellyn aikansa ennen lautaselle laittoa, juustoa oli rutkasti, en tiedä mitä juustoa tarkalleen mutta luultavasti jotain emmentaalin sukuista, ei järin voimakkaan makuista mutta silti jotain makua siitä irtosi. Pihvi oli vähän pienen puoleinen, mutta lentokenttästandardeilla en sitä juuri ihmettele. Todella hyvästä paahtoasteesta ja lihan mausta ekstrapisteet. Salaattia oli mukana tuomassa vähän raikkauta mikä oli ihan kaivattua erityisesti koska kylkiäisenä tarjoiltiin sipsejä. Ketsuppi ja sipsut on muute iha hyvä kombo. 


Palataan taas myöhemmin hampurilaisiin, tänään oletettavasi luvassa jotain eeppistä mistä raportoin joskus lähivuosina!


Aussie Burger

Tampereelle oli avattu myös Aussie Bar joten käytiin siellä burgerilla. Alkuperäinen tarkotus oli käydä Huberissa tai jossain muussa oikeessa ravintolassa tajunnan räjäyttävällä megaburgerilla mutta omat aikataulut ja ravintoloiden kesäaukioloajat vähän vesitti idean. Myös Särkänniemen Midhill oli harkinnassa, ehkä sitten ensi vuonna tai millon nyt seuraavaksi Suomessa ollaankaan.

Tässä ruokalistaa hampurilaisten osalta:
Lista

Siitä hieno hampurilaisretki että kaikki matkassa olleet söi erimallista lihaa burgerissaan: Saaralla oli kanaa, matkassa mukana olleella Indiemoden kirjoittajalla Joonaksella (tunnetaan myös nimellä Wanha Tequila Joonas) Angus beefiä ja meitsillä - tada tada tadaa - kengurua.

Tässä kuvia ja tunnelmia.




Saara oli sitä mieltä että kanahampurilainen oli paras hampurilainen, mitä tuli koko reissulla syötyä. Ja näyttäähän se ihan hyvältä kyllä eikö joo?
Aussie Bar on kuitenkin nimensä mukaisesti pääasiassa baari eikä ruokaravintola, joten pisteitä ei vähennä se että pöytiintarjoilu puuttui tai suolaa saati pippuria ei ollut pöydässä saatavilla heti. Oman kenguruburgerin pisteitä sen sijaan vähentää se, että ilmeisen ausseille tyypillisen punajuurihillon, mitä mukaan burgeriin oli laitettu, makeutta ei ollut leikkaamassa mitään hieman happamampaa lisuketta mitä todella olisi kaivannut. Kengurun liha sinänsä on ihan ok, mutta laittoi myös miettimään olisiko lihan voinut jauhaa vähän karkeammaksi, koska jo valmiiksi hieman kuivan lihan jauhaminen todella hienoksi ja sen jälkeen läpipaistaminen tuntui kuivattavan sitä entisestään vähän liikaa. Todennäköisesti toimivan ratkaisu olisi jättää pihvi hieman punaiseksi keskeltä mutta se ei kaiketi kieltojen ja sääntöjen erikoisosaamisen maassa ole enää sallittua. 10 euron lounashinnalla kokonaisuus oli kuitenkin vallan jees, lähiruokaa suosivan hampurilaisfanaatikon sielua toki kouraisee hivenen se että pihviliha on lentänyt toiselta puolen maapalloa mutta ihan sama onneks kengurut ei ees oo kauheen söpöjä. Saispa pupu-burgerin jostain.

Joonaksen aatokset omasta hampurilaisestaan:

Oma Kiwi (Works) oli todella maukas ja tuhti, ja koska lounasaikaan kaikki hampurilaiset kustantavat Aussiessa vain 10 euroa, myöskin erittäin kustannustehokas mättö. Olisi vale väittää, että olen joskus syönyt yhtä hyvän kympin burgerin. En nimittäin ole!
Omasta mielestäni oman burgerini pihvi oli erittäin mehukas ja hyvän makuinen, mitä olin tosin mieltä jo lensimmäisen kerran, kun täällä kävin syömässä tuoreeltaan maaliskuussa. Nyt lisukkeitakin oli sopivasti enemmän, ja liha ei hyökännyt ihan yhtä kovaa päälle, mitä silloin liki puoli kiloa mustan anguskarjan perintönä minulle jättämästä jauheliha teki. Aivan helvetin täyteen tuosta kyllä nytkin silti tuli, ja asiaa varmasti auttoi pekonisiipaleet ja paistettu kananmuna.
Kuulemma Australiassa punajuuri on yleinenkin lisuke hampurilaisessa, enpä ollut moisesta kuullut, mutta tässä se toi ehdottomasti aika kivan twistin makuelämykseen. Ja kun lisäksi väliin tuli kunnon viipale ananasta, niin sanoisin että 5/5. Suosittelen siis, ja tähän loppuun asiaan kuuluva biisi.

perjantai 29. elokuuta 2014

SUOMIIIIII!

Jokaisen pitää joskus käydä lomalla, me käytii Suomessa. Ihan paska maa niinku Seppo Räty sano, mutta tulipahan käytyä. Suomessa on se hyvä puoli, että sieltä saa ihan perkeleesti hampurilaisia joka paikasta aina. Tässä saldoa vähän, seuraavassa postauksessa Se Ainoa Oikea suomiburger. Tässä kokoelma grilliltä ostettuja.


MISSÄ PIHVI





Ruokalista
No onhan ne ihan jees suurimmalti osin, jos on kännissä ja nälkä mutta ei noita nyt oikeesti hampurilaisiks voi sanoa. Suurin osa on Karhupuiston grilliltä, paitsi toi eka kuva mikä oli jostain muualta. Heikki joutu käydä kysymässä sen hampurilaisen tekijältä että missä se pihvi on, kun ei sitä oikein löytyny. Oikeesti. Ja silti se oli siellä. 
Summa summarum: Jos haluaa hampurilaisen mikä on hyvä eikä keskinkertanen, pitää mennä muualle ku grillille. 

Loppukevennyksenä vielä minä Lappeenrannan jollain torilla tai markkinoilla keskellä yötä hampurilaisen kanssa.