Tuli tuossa taannoin retkeillessä mieleen kun paikallisen kuppilan hinnastoa kattelin, että länsimainen ruoka on tosi kallista tosi monessa epä-länsimaassa, paitsi hampurilaiset on usein verrattain halpoja. Siinä se ajatus sitten kyti varmaan toista kymmentä minuuttia kunnes keksin, että voiskin aloittaa blogin: hampurilaisista!
Ajatuksena on syödä hampurilaisia eri paikoissa, ja kertoa sitten siitä. Ehkä metsästää Sitä Parasta hampurilaista mutta en tiedä vielä jaksanko. Totta kai ajatuksena on myös päästä Hampuriin kattomaan onko ne purilaiset mistään kotosin ja ehkä joskus löytää hampurilaismuseo vahingossa, en Googlaa.
Ajattelin yrittää syödä noin yhden hampurilaisen viikossa, mäkkäreitä ja beekoota tai muita ketjuhesejä ei lasketa vaan mieluiten sellasia paikkoja minkä päämyyntiartikkeli ei oo ees hampurilainen. Alkuun postaustahti voi olla hivenen kiivaampi koska tässä on nyt muutama hampurilainen takana mistä en oo päässy raportoimaan.
Toisinaan blogissa voi esiintyä myös vierailevia tähtiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Tässä kuva meitsistä kun ajatus blogiin syntyi.
Ja tässä ensimmäinen hampurilainen seuralaisineen ja muine lisukkeineen:
Kyseinen hampurilainen syötiin/nautittiin oivallisessa seurassa aiemmin samana päivänä Kambodzan Sihanoukvillessä tapaamiemme Joonaksen ja Sonjan kanssa (kuvassa vasemmalta lukien: Joonas, Sonja, Saara jonka kanssa jaan elämäni ja myös osan hampurilaisista) Monkey Republic-nimisessä kuppilassa.
Mitä itse hampurilaisesta on sanottava niin hivenen kuivakka, edes pekoni ei tässä tapauksessa juuri auttanut. Vaikka mielelläni pidänkin asiat yksinkertaisina, olen silti sitä mieltä että esimerkiksi ketsuppi tai muu sooshi hampurilaisessa ei monimutkaista elämääni, eikä sitä hampurilaista, liikaa. Mutta hampurilainen se silti oli. Seura ja juomat oli parempia tällä kertaa, kiitos vaan kaikille paitsi kokille. Paitsi Siivottoman jutun Kokille siitä että pudotti tekohampaat Daim-massaan.
Ajatuksena on syödä hampurilaisia eri paikoissa, ja kertoa sitten siitä. Ehkä metsästää Sitä Parasta hampurilaista mutta en tiedä vielä jaksanko. Totta kai ajatuksena on myös päästä Hampuriin kattomaan onko ne purilaiset mistään kotosin ja ehkä joskus löytää hampurilaismuseo vahingossa, en Googlaa.
Ajattelin yrittää syödä noin yhden hampurilaisen viikossa, mäkkäreitä ja beekoota tai muita ketjuhesejä ei lasketa vaan mieluiten sellasia paikkoja minkä päämyyntiartikkeli ei oo ees hampurilainen. Alkuun postaustahti voi olla hivenen kiivaampi koska tässä on nyt muutama hampurilainen takana mistä en oo päässy raportoimaan.
Toisinaan blogissa voi esiintyä myös vierailevia tähtiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Tässä kuva meitsistä kun ajatus blogiin syntyi.
 |
| Hampurilaisblogi! |
Ja tässä ensimmäinen hampurilainen seuralaisineen ja muine lisukkeineen:
 |
| Everybody saay: HAMPURILAISBLOGII |
Kyseinen hampurilainen syötiin/nautittiin oivallisessa seurassa aiemmin samana päivänä Kambodzan Sihanoukvillessä tapaamiemme Joonaksen ja Sonjan kanssa (kuvassa vasemmalta lukien: Joonas, Sonja, Saara jonka kanssa jaan elämäni ja myös osan hampurilaisista) Monkey Republic-nimisessä kuppilassa.
Tässä vielä se hampurilainen, katsokaapa:
 |
| Ensimmäinen |
Mitä itse hampurilaisesta on sanottava niin hivenen kuivakka, edes pekoni ei tässä tapauksessa juuri auttanut. Vaikka mielelläni pidänkin asiat yksinkertaisina, olen silti sitä mieltä että esimerkiksi ketsuppi tai muu sooshi hampurilaisessa ei monimutkaista elämääni, eikä sitä hampurilaista, liikaa. Mutta hampurilainen se silti oli. Seura ja juomat oli parempia tällä kertaa, kiitos vaan kaikille paitsi kokille. Paitsi Siivottoman jutun Kokille siitä että pudotti tekohampaat Daim-massaan.
Huomenna tai joskus lähipäivinä seuraava hampurilainen!
Joey doesn't share, Samu does?
VastaaPoista