Deggi`s

Duunin vieressä sijaitsevasta Deggi`sistä eli tuttujen kesken Dekkiksestä saa myös hampurilaisia! Se että minkälaisia, selviää pian!

Dekkiksen burger

Tadaa! Ainakin tosi rumia hampurilaisia sieltä saa.Kattokaa nyt tota eivvvv....
Mitä itse hampurilaiseen tulee niin pihvi oli noin ranteen paksuinen, höysteenä oli juustoa ja pekonia. Sämpylät oli vähän kylmiä ja pihvi oli hieman turhankin kostea, vaikka silti kypsä. Ehkä noin paksua pihviä on vaikeeta grillata sopivan kuivaksi ilman että se palaa pinnalta tai mistäpä helvetistä mää tietäisin. Aivan järjettömän kokonen mörkö joka tapauksessa mutta kokonaisuutena ei kovin kaksinen. Tulevilla lounailla pidättäydyn ko. kuppilan muussa tarjonnassa mieluummin. 

Pahapyllypurilainen

Seuraava hampurilainen on kylläkin syöty jo joulukuussa eli hyvän aikaa ennen koko blogia, mutta koska se oli kuitenkin hampurilainen ja söin sen, mielestäni se on ansainnut paikkansa täälläkin.

Kyseinen hampurilainen on Vallettan Bad Ass Burgerista.

MASSIVE! 

Kuten kuvasta näkyy, isohan se oli, mutta myös tosi hyvä. Pekoni ja jalopenot on toimiva kombo kyllä oikeestaan ihan missä vaan ja niin myös tässä kyseisessä hampurilaisessa. Pihvi oli maukas ja sopivasti grillattu niin että savun makua oli messissä. Ainoana miinuksena järjetön määrä kuivattua sipulia, mikä oli, no, kuivaa. Noin kolmas osa tarjoillusta määrästä olisi riittänyt, mikä olisi myös tuonut ylemmän sämpylän puolikkaan noin 15 senttiä lähemmäs lautasta ja mahdollistanut ehkä käsin syömisen. Yleisesti ottaen todella jees, pitääpä käydä uudestaan kyseisen puljun jossakin toimipisteessä testaamassa joku toinen burgeri myös. 

Kuvassa taustalla näkyy Saaran hampurilainen, en muista mitä siinä oli enkä jaksa nyt kysyä siltä mutta oletan että ihan hyvä oli sekin. 

Bangkok-burger

Retken viimeinen pysähdyspiste oli Bangkok missä toki piti myös käydä testaamassa paikallinen hampurilainen. Tässä se nyt on:

Puolikas suolakurkku ei oo kovin esteettinen lisä lautasella

Purilainen oli vallan maukas ja mehevä, maistui tuoreelta ja sämpylä oli sekä koostumukseltaan että paahtoasteeltaan sopivan pehmeä. Helposti 2 ruokailuvälineasteikolla, en muista enää miten söin. Miinuksena juuston puute ja lisukkeiden niukkuus ja yleinen paskuus, mutta hampurilaisistahan tässä onkin enemmän kyse. Ei varmasti paras hampurilainen mitä Bangkokista löytyy, mutta varmasti paras kaikista niistä kahdesta (toinen oli BigMac viime vuonna kun testattiin mäkkärin kotiinkuljetusta) hampurilaisesta mitä itse olen siellä syönyt. Onneksi Thaimaan tarjonta ruoan suhteen muutoin sen verran oivallista ettei useampaan hampurilaiseen tarvi yhdellä reissulla sortua.

Siinä oli Aasian hampurilaiset tältä erää, jatkoa seuraa kotoisemmista merkeistä! 

Cambodian burger vol. 2

Huhuja kiersi Sihanoukvillessä että kylältä löytyy nimenomaan hampurilaisravintola, missä pääsee itse valitsemaan pihvin laadun sekä lisukkeensa burgeriin. Sanomattakin lienee selvää että olihan se kokeiltava, Ernie`s Burger.

Yleisnäkymä

Aika paska hampurilainen niin monella mittarilla että siirrän sen asteikon kehittelyn myöhempään vaiheeseen. Pihvi oli liian tiivis ja vähän kumimainen, ei kovin kummoisesti maustettu ja kokonaisuutena koko purilainen oli aika tylsä. Pointsit silti ideasta koska tollanen pick n mix-henkinen lisukkeiden valinta on ihan hyvä juttu sinänsä, tässä tapauksessa kokonaisuus vaan ontui aika pahasti. Paras osa kyseistä hampurilaisateriaa oli kylkeen tilatut chili-juusto-ranskalaiset ja ruokajuomana toiminut oivallinen Zenia-granaattiomenajäätee.

Tässä se nyt on

Seuralaisen hampurilainen näytti aika samalta ku mun

Hyvä idea, huono toteutus. Ei tässä muuta tällä kertaa. Lautaset oli kyllä hienot se on sanottava. 

Lähihampurilainen

Seuraava hampurilainen on himasta noin 10 minuutin kävelymatkan päästä L`aroma-nimisestä puljusta. Syötiin siellä joskus kalaa mikä oli aika hyvää joten oletettavasti hampurilaisetkin on. Katsotaanpa miten kävi:

Tässä se nyt on

No ei ollut yhtä hyvää mikä ei kyllä varsinaisena yllätyksenä tullut. Tarjolla oli ihan vaan hampurilainen, sekä kuvassa ollut talon hampurilainen, erotuksena näillä kahdella oli se että jälkimmäisessä oli juustoa, pekonia ja sipulirenkaita. Sipulirenkaat tosin unohtuivat keittiössä itse hampurilaisen välistä ja toimitettiin lautasella (ei mahtunut kuvaan) sitten myöhemmin. Vähän oli taas kuivahko purilainen, päällimmäinen puolisko sämpylästä oli vähän kärähtänyt ja majoneesia (mikä jostain syystä oli laitettu päällimmäisen sämpyläpuoliskon sisäpintaan) oli aika vähän. Itse pihvi sen sijaan oli todella hyvä ja vaikutti melko tuoreelta. Koska tässä on tarkoitus kertoa hampurilaisista, en puutu siihen pettymykseen kun ketsuppi tuli muutamassa säälittävässä pussissa eikä pullossa. 

Mulla on tänään vapaapäivä niin ajattelin aikani kuluksi kehitellä sellasta arviointiasteikkoa tylsähköjen kouluarvosanojen ja 1-5/5 bullshitin sijaan, luulen että siitä tulee useampi osainen kokonaisuus, minkä pyrin saamaan valmiiksi seuraavaan postaukseen eli noin puolessa tunnissa varmaan. Arvioitavia osia ovat ainakin: käsin syötävä - vaatii haarukan ja veitsen, asteikko 1-3 mikä menee näin: 1) parempi syödä käsin, 2) kumpi vaan käy, mikä nyt on fiilis ja 3) pakko käyttää ruokailuvälineitä. Edellä mainittu hampurilainen oli kiikun kaakun 2-3 välissä mutta päädyin silti kolmoseen heikoista leukanivelistä ja pihvin paksuudesta johtuen. 

Palataan asteikkoon seuraavalla kerralla! 

Alkuun!

Tuli tuossa taannoin retkeillessä mieleen kun paikallisen kuppilan hinnastoa kattelin, että länsimainen ruoka on tosi kallista tosi monessa epä-länsimaassa, paitsi hampurilaiset on usein verrattain halpoja. Siinä se ajatus sitten kyti varmaan toista kymmentä minuuttia kunnes keksin, että voiskin aloittaa blogin: hampurilaisista!
Ajatuksena on syödä hampurilaisia eri paikoissa, ja kertoa sitten siitä. Ehkä metsästää Sitä Parasta hampurilaista mutta en tiedä vielä jaksanko. Totta kai ajatuksena on myös päästä Hampuriin kattomaan onko ne purilaiset mistään kotosin ja ehkä joskus löytää hampurilaismuseo vahingossa, en Googlaa.
Ajattelin yrittää syödä noin yhden hampurilaisen viikossa, mäkkäreitä ja beekoota tai muita ketjuhesejä ei lasketa vaan mieluiten sellasia paikkoja minkä päämyyntiartikkeli ei oo ees hampurilainen. Alkuun postaustahti voi olla hivenen kiivaampi koska tässä on nyt muutama hampurilainen takana mistä en oo päässy raportoimaan.
Toisinaan blogissa voi esiintyä myös vierailevia tähtiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.

Tässä kuva meitsistä kun ajatus blogiin syntyi.

Hampurilaisblogi! 

Ja tässä ensimmäinen hampurilainen seuralaisineen ja muine lisukkeineen: 

Everybody saay: HAMPURILAISBLOGII

Kyseinen hampurilainen syötiin/nautittiin oivallisessa seurassa aiemmin samana päivänä Kambodzan Sihanoukvillessä tapaamiemme Joonaksen ja Sonjan kanssa (kuvassa vasemmalta lukien: Joonas, Sonja, Saara jonka kanssa jaan elämäni ja myös osan hampurilaisista) Monkey Republic-nimisessä kuppilassa. 

Tässä vielä se hampurilainen, katsokaapa: 

Ensimmäinen

Mitä itse hampurilaisesta on sanottava niin hivenen kuivakka, edes pekoni ei tässä tapauksessa juuri auttanut. Vaikka mielelläni pidänkin asiat yksinkertaisina, olen silti sitä mieltä että esimerkiksi ketsuppi tai muu sooshi hampurilaisessa ei monimutkaista elämääni, eikä sitä hampurilaista, liikaa. Mutta hampurilainen se silti oli. Seura ja juomat oli parempia tällä kertaa, kiitos vaan kaikille paitsi kokille. Paitsi Siivottoman jutun Kokille siitä että pudotti tekohampaat Daim-massaan. 

Huomenna tai joskus lähipäivinä seuraava hampurilainen!