torstai 19. maaliskuuta 2015

Vielä kerran Fortizzaan

Fortizzassa on hampurilaisblogin tiimoilta tullut käytyä kaksi kertaa. Ensimmäinen kertaha oli ihan positiivinen kokemus, toinen ei niinkään.

Toisen kierroksen pettymys varmaan johtui chiliburgerin chilittömyydestä, koska tällä viikolla kokemus oli paljolti ensimmäisen kaltainen: ihan ok perusburgeri.

En ehkä silti enää suosittelisi Fortizzaa erityisesti hampurilaisten vuoksi, mutta jos sinne nyt joku sattuu eksymään niin hampurilainen on ihan vahva vaihtoehto. Itse kävin koska firman viikoittainen lounas nyt satuttiin syömään tuolla.

Maltese Burger
Kyseinen maltalaishampurilainen pitää sisällään maltalaista makkaraa, naapuroivalta Gozon saaren juustoa eli Gbejnaa ja kaikkea muuta jännää. 

Tällä saarella on aika paljon hampurilaisia mitkä sisältää edellä mainittuja elementtejä. Jotenki makkara ei mun mielestä oo kuulunu ikinä hampurilaiseen mutta ajattelin ottaa riskin ja kokeilla. 
Alkuun pettymys oli melkoinen kun makkaraa ei näkynyt sitten missään, kunnes hoksasin että ovelat ketkukokit olikin pistäneet sen pieniksi paloiksi, aurinkokuivattuja tomaatteja messiin ja pihvitaikinaan! 

Nerokas idea mikä teki pihvin koostumuksesta vähän kuohkeamman ja toi makuun myös pikantin vivahteen. Ruokalista väitti että maltalainen juusto olisi sulatettu, mitä se ei kyllä ollut. Se ei toisaalta ollut ainoa juusto purilaisessa vaan mukana oli myös jotain perus-goudaa tai edamia tai vastaa melko mautonta juustoa. Se juusto sentään oli hillitysti sulatettu ja piti hampurilaisen kivasti koossa. 
Rucolan olisin taas jättänyt uteliaille sivussa olleen salaatin sekaan. 

Lisäpisteet myös siitä, että hampurilaisen täytteeksi listatut paneroidut sipulirenkaat tarjoiltiin hampurilaisen vieressä, ei sisällä. Ehkä Fortizzan kokit on lukenu hampurilaisblogia ja tajunnu tehdä asiat paremmin? 

Hinnat on kyllä noussu vitusti tuollaki jossain vajaassa vuodessa, eikä tuokaan ollut kyllä ihan 14 euron hintansa arvoinen. Melkein naapurissa sijaitsevasta Cardinista sai saaren (tähän mennessä) parhaan hampurilaisen jota kuinkin samalla hinnalla. Toisaalta kun työpaikka maksaa niin mitä väliä. Jos tuolla ois ollu hintaa vaikkapa 8 euroa niin hinta/laatu-suhde ois ollu ihan täysin kohdillaan.

Tässä vielä läpileikkauskuva: 

Siinä se nyt sitte on
Oon kyllä alkanu hiljalleen arvostamaan tollasta briossi-tyylistä sämpylää hampurilaiskäytössä vaikka joskus muinoin sen lyttäsinkin. Tollanen kevyt, rakenteeltaan kuohkea sämpylä nostaa tärkeimmät ainesosat arvoonsa paremmin kun joku luonteikkaampi supersämpylä. 

Mutta se siitä! Tämä blogipostaus on kirjotettu Maltan lentokentältä käsin, seuraava hampurilainen syötäneen Malesian länsirannikolla tai Kuala Lumpurissa. 

Tsekkasin jo pari todella vitun pätevän olosta hampurilaismestaa KL:stä etukäteen, ongelmaksi saattaa muodostua se ettei olla Kuala Lumpurissa kun pari päivää paluumatkalla. Ei sillä etteikö siinä ehtisi, mutta markan maksava aasialainen katuruoka tuppaa pieksemään kaikki maailman hampurilaiset 100-0. 

Koska koko blogi nyt on kuitenkin saatettu alkuun Aasiassa, olisi pyhäinhäväistys olla syömättä ja bloggaamatta vähintään parista matkan aikana. Katsotaan mitä löytyy! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti